Napakymppi: Kreeta

Mun onni on se, että mulle (ja mun krantulle mahalle...) sopivat lomakohteet löytyy Välimeren ympäristöstä: sopivanpituinen lentomatka ja yleensä ystävällistä kukkarolle. Kreetalla parasta on juuri ilmasto: aurinko paistaa takuulla joka aamu (aika luksusta, ku vertaa esim. tähän talveen Suomessa) ja tuuli vilvoittaa sopivasti. :) Altaan äärellä voi yrittää unohtaa kaikki ressit ja murheet ja uppoutua dekkareihin tai hömppäromaaneihin. Aurinkorasvan tuoksu talven jälkeen, ahhhhh. :)

Kreetalla on myös tosi kaunista: värit on vahvoja ja nautittavia. 

Yks kauneimmista rannoista on Elafonissi. Lämpötila lähenteli kuitenki neljääkymppiä, joten meni vähän varjosta ja vedestä hysterisoinniksi. 

Kukkien tuoksut ku vois pullottaa! 

Kreetalla kaunista on myös vuoristossa ja maaseudulla. 

Venetsialainen satama on kiva. Erityisen euforian vallassa oon ollu sataman läheisyydessä sijaitsevalla basaarilla. Kivoja kojuja vieri vieressä. 

Tykkään Välimerellä lämpimistä ja tummenevista illoista. Oijoi!

Tässä on rohkeutta kahvilan nimeämisessä: 

Karua ja kaunista!

Joskus olisi hauska kokeilla tällasia pikkuhotelleja isojen matkantarjoajien hotellien sijaan. Oon itse jotenkin tykästynyt Tjäreborgiin: hyvä hinta-laatusuhde. (Jos siis haluaa normilomalle.) En oo koskaan ollu all inclusive -lomalla enkä oikeastaan semmosille hingukaan. Mun mielestä yks matkan kivoimmista puolista on vaihtaa ravintolaa joka ilta. (Ja sitte lopuksi löytää se yksi ainoa oikea.) 

Arki on melko lailla sidoksissa kelloon ja kalenteriin omassa elämässä ja töissä. Näissä maisemissa (tarpeeksi kuumassa) pystyy rentoutumaan ja rauhoittumaan. 

Lomalla on mukava välillä myös hiljentyä ja sytyttää tuohuksia. 

Perusluterilaisena nautin koristeellisemmista kirkoista ja tunnelmista.

Oon ollu Kreetalla vasta kaksi kertaa ja ensi kesänäki olis ihana irrota. :P