Alanyan auringon alla

Reissun odottaminen on mun mielestä melkein puolet matkustamisen ilosta. :) Itse reissu on toivottavasti kiva ja matkan jälkeen on mukava katsella valokuvia. Ajattelin tänne blogiin pikku hiljaa kertailla niitä reissuja, joita olen tehnyt digikuva-aikana. Pääsee vielä uudestaan "reissuun".

Ensimmäistä kertaa Turkkiin matkustaessani odotin jotain tuhannen ja yhden yön -tarinoita -juttua. Alanya on kuitenkin moderni rantakohde, jossa ainut erilainen piirre on minareetin rukouskutsu. Tykkään rukouskutsun surullisenhaikeasta melodiasta. (Tosin toisella kerralla minareetti oli turhan lähellä hotellia ja heräsin kutsuun pari kertaa.)

Alanyassa on kesällä TODELLA kuuma. Mittari näytti abt 31-34, mutta koska Alanyassa ei tuullut, lämpö todella tunnahti. Syyslomaviikko sopikin paremmin mun hipiälle, vaikka kuumasta tykkäänkin.

Käytiin pienellä tunnin venereissulla. Ihan normitouhua, mutta lähtiessä satamassa oli kunnon tappelu. Vähentyneet turistimäärät lisäävät veneyrittäjien kilpailua ja joku oli ilmeisesti vetänyt välistä tai jotain:

seurauksena nyrkit heiluivat... Onneks päästiin kuitenkin vesille. 

Kale-kukkulalta on kivat näkymät aamuisin...

... ja iltaisin.

Teetä oikeaoppisesti lasista. Hörps!

Ihania värejä satamassa. 

Rantabulevardilla lähellä Kleopatra-rantaa 

Kaunista luontoa

Kaikkineen Alanya on helppo ja edullinen lomakohde, jossa saa hyvää palvelua ja jossa turistit huomioidaan. Olemme lomilla olleet vain Alanyan keskustassa, joten en ole varsinainen Alanya-asiantuntija. Kahden kerran jälkeen kuitenkin tuntuu, että Alanya on nähty ja olisi kiva nähdä esimerkiksi Bodrumissa. Tosi paljon kiinnostaisi myös kaupunkiloma Istanbulissa!