Ole niin kiltti, älä rakasta häntä

Mahatauti iski ja sen myötä kuume. En ollu saikkuun varautunu, mutta onneksi kirjahyllystä löytyi aikanaan junalukemiseksi ostettu Ole niin kiltti, älä rakasta häntä. Kirja yhdistää kaksi rakkaustarinaa. Erityisesti 1960-luvun tarinaa luin aivan lumoutuneena. Tarinassa Jennifer herää sairaalassa kolarinjälkeisestä muistinmenetyksestä kärsien ja alkaa pikku hiljaa selvitellä, miksi hänen oma elämänsä ei tunnu omalta. Jennifer löytää itselleen osoitettuja rakkauskirjeitä, joiden allekirjoituksena on B. 

Kirja liikkuu monessa aikatasossa, joten lukiessa täytyy hieman tehdä aivotyötä, vaikka kyseessä onkin chick lit. Kaikkineen aivan hurmaava hyvänmielen kirja. Kävin tsekkailemassa, että Moyesilla löytyy tuotantoa englanniksi. Tämän kirjan lisäksi on suomennettu vain yksi teos, jonka ajattelin jopa käydä ostamassa kirjakaupasta! Suosittelen! 530 sivua yhteen soittoon kertoo ehkä jotain kirjan viehättävyydestä!

Koodinimi Kajaali

"Islamabad, Pakistan: betonikolosseja, korruptiota, asemiehiä ja hunnutettuja naisia... Ja suomalaistaustainen kirjeenvaihtaja Anna Sandström, jolla on taipumus sekaantua vaarallisiin tilanteisiin - ja vääriin miehiin."

Sujuvaa ja humoristista tekstiä, jota on mukava lukea. Kirjoittaja on käsittääkseni asunut kuvaamissaan maissa, joten kulttuurin ja kaupunkien kuvaus on uskottavaa. Kirjan juoni etenee myös sujuvasti. Seksiä kirjassa on yllättävänkin paljon jopa chick litiksi. Haitanneeko tuo toisaalta, mutta jotenki toisto vie tehoa? Kirja tuo esiin myös ihmiskaupan hirvittävän oksettavuuden. :/ Jotain tarttis teherä!

Murusia

"Emmi on aina jäänyt ystävänsä Lilin varjoon. Nyt hän on yllättäen itse valokeilassa! Menestyksen sokerihumalassa on vaikea pitää pää kylmänä.

Emmin elämä, koiraa myöten, on koostunut muiden rippeistä. Hän päätyy kotitalousopettajaksi, kun hohdokas Lili haaveilee elämästä Suomen Martha Stewartina. Vedonlyönnin tuloksena ystävykset osallistuvat ravintolapäivään, ja sen aikana kuuluisan ravintoloitsija Sandran huomion herättääkin yllättäen Emmi. Hänen elämänsä saa yhtäkkiä vauhtia. Blogista tulee suosittu, miehiäkin alkaa olla tarjolla joka lähtöön ja kaikki tuntuu olevan mallillaan. Mutta kun Emi on päässyt herkkupöytään, hän ei enää osaa lopettaa. Vähitellen hänen on tajuttava, ettei kaikkea voi santsata. On löydettävä se, mistä todella nauttii."

Luhtanen kirjoittaa sujuvasti ja ilmavasti: kirjaa on mukava lukea. Koska kyse on chick litistä,  juonenkäänteet ovat uskottavan rajoilla. Toisaalta on kiva edes lukea siitä, että asiat sujuvat kuin Strömsössä (synkät romaanit jätän suosiolla muille)! Henkilöhahmot oppivat romaanin aikana itsestään ja toisistaan. 

Isoa sivuosaa näyttelee ruoka, jota kuvataan erityisen herkullisesti. Ei tässä muuten mitään, mutta kirja ei ollu ihan ykkönen kannustamaan mun laihista :D

Kaikkineen kepeä ja kupliva hyvänmielen kesäkirja!!