Pinnan alla

Elämän parhaita asioita on laiskat lauantaiaamut. Päästelin sitte näköjään 12h unia. Tykkään lukea aamulla sängyssä lehtiä, nettiä ja kirjaa. Arkiaamujen minuuttiaikatauluihin verrattuna luxusta, ku ei tartte sännätä tukka putkella suihkuun ja baanalle. 

Luin tänään loppuun Viveca Stenin Pinnan alla. Sujuvaa kerrontaa ja taitavasti kirjoitettu loppuratkaisu. Tuli mieleen Läckbergin tarinat: kirjassa kulki kaksi tarinaa rinnakkain. Toisessa tarinassa korostui sukupolvien ketju tyyliin Turmiolan Tommi. Surullista, mutta varmaan usein valitettavan totta. Noran ja Thomasin ihmissuhteiden kehittyminen tuo kirjoihin mielenkiintoisen lisän varsinaisen dekkariaineksen lisäksi. 

Hyvää settiä, jään odottamaan lisää!

Sisäpiirissä

Flunssa pakotti mut omaan seuraani. Ensin ärsytti vetämätön olo ja se, että en päässy salille enkä ihmisten ilmoille. Sitte tajusin, että on oiva päivä koomata, notkua puhelimessa ja WhatsAppissa sekä lukea. Cittarista sattu käsiin muutamalla eurolla Viveca Stenin Sisäpiirissä -pokkari. Kirja on juuri sitä, mitä toivoinki: sujuvasti kulkeva juoni ja kiinnostavat henkilöhahmot. Murhilla ei mässäillä, vaan keskitytään saamaan roistot telkien taakse. Tykkään suht neutraalista kirjoitustavasta. Välillä tekstissä on muutamia hieman kökköjä lauseita - suomennosko aihettajana? Netin tietojen mukaan Steniltä on suomennettu kaksi muutakin dekkaria ja ruotsiksi löytyy useampikin kirja. Hyvä näin, uus soppeli dekkaristi löydetty. 

Kuolema sypressin varjossa

Lukaisin uudelleen Valan Arianna de Bellis -dekkarisarjan ensimmäisen osan. (Jostain syystä luen hyviä kirjoja uudelleen, vaikka viisaampaa olisi ehkä etsiä uusia mukavia kirjoja?) Yksityisetsivänä toimiva Arianna selvittää murhaa: Tolfan kylän sekoittanut Lily on tapettu. Ariannan elämästä kerrotaan pikku hiljaa lisää juttuja, ja kuvataan, miten Arianna selvittelee omia tunteitaan ja historiaansa. Kirjassa tulee hyvin esiin italialainen elämänmeno, mikä on dekkarin kiva ekstrabonus. :) Mukavaa ja sujuvaa kesälukemista!

Kolibri

Lukaisin uudestaan Hiekkapellon dekkarin Kolibri. Tykkäsin kirjasta vielä enemmän kuin ensimmäisellä lukukerralla. Teksti ja juoni kulkee sujuvasti ja päähenkilö on inhimillinen. Dekkari ei mässäile kauhutöillä vaan pohtii enemmän motiiveja ja esittelee joukon potentiaalisia syyllisiä. Rinnalla kulkee tarina nuoren maahanmuuttajatytön avunhuudosta. Huolellinen ja mielenkiintonen kokonaisuus. Toinen osa Suojattomat oli myös tosi hyvä. Kolmatta odotellessa!

Villa Sibyllan kirous

"Asianajajaperheen ylelliseen huvilaan tehdään ryöstöyritys. Katia Levrini on saanut myös uhkauskirjeitä ja pelkää rakkaidensa puolesta. Hänen poikansa ja miehensä Lorenzo ovat hänelle koko elämä ja epätoivoisena hän pyytää apua Arianna de Bellikseltä. Ryhtyessään jäljittämään uhkailijaa Arianna törmää auringonkehräsymboliin, joka viittaa antiikin mithra-kulttiin.  Samaan aikaan hän saa tietää, että Roomaan on syntynyt mafia, banda della Magliana. Näyttää siltä, että Villa Sibyllan asukkailla on jokin yhteys vaarallisseen rikollisliigaan sekä salaperäiseen kulttiin. Jokaisella on myös menneisyydessäään salaisuuksia, jotka vainoavat heitä. Villa Sibyllan kirous on unenomainen ja viettelevä dekkari, joka vangitsee lukijansa. Tapahtumapaikkana on sarja aiemmista osista tuttu, häikäisevä Rooma ja sen mystiikkaa tihkuva historiallinen miljöö."

Esittelyjen mukaisesti kirja vie lukijan mukaansa. Arianna on kiinnostava hahmo. Vala osaa kirjoittaa tekstiä, jota on helppo lukea ja joka vie lukijan Rooman kaduille ja palatseihin sekä kulttuuriin. Kirjan alussa häiritsee muistinmenetyksestä kärsivän Ariannan menneisyys, josta annetaan vihjauksia, mutta ei totuutta. Ehkä asia selviää tämän kolmannen kirjan aikana? Suosittelen: mukavaa ja viihdyttävää dekkarilukemista. Aiemmat osat: Kuolema sypressin varjossa, Kosto ikuisessa kaupungissa.

Suojattomat

Arvelin etukäteen, että näin tulee käymään: vetäisin Suojattomat siltä istumalta putkeen. Tosi hyvä dekkari, suosittelen. Aika synkeitä aiheita, mutta ymmärtäen kirjotettu. Jäinpä monia juttuja miettimään lukemisen jälkeen. Aiheina turvapaikanhakijat, huumeet ja syrjäytyminen. Mun mielestä loppuratkasu oli ainaki riittävän yllättävä. 

Anna Fekete on mielenkiintonen päähenkilö, joskus ehkä vähän uskottavuuden rajamailla liikutaan? Ootan jo uutta dekkaria - sarja toivottavasti tulee jatkumaan tän 2-osan jälkeenkin!

Neljäs uhri

Mulla on pidemmän aikaa jo kulkenut reissuilla mukana Mari Jungstedtin Neljäs uhri. Jostain syystä lukemisen aloittaminen on jäänyt ja jäänyt. Odottelen täällä Omppu-hotellissa huomisia pääsykokeita ja ajattelin vihdoinkin korkkailla kirjan.

Jungstedt ei oo mun ykkössuosikki dekkaristeista, mutta luotettava ja sujuvaa tekstiä on varmaankin taas luvassa. Jospa siis vielä vähäksi aikaa pankkiryöstön maailmaan...