Joulu on mun juhla. Jos miettii vuoden juhlapyhiä, niin joulu on ihan ehdoton ykkönen. Tai oikeestaan joulun odotus + aatto. Sitte alkaaki jo iskeä jouluähky. Mutta lahjojen hankkiminen ja saaminen, konsertit, myyjäiset, joulukortit, paketoiminen, joulutorit ja joululaulut, ah. Joka vuosi yhtä ihanaa. Unohtamatta glögiä, punkkua, konvehteja ja muita herkkuja.
Oon myös juhlaihminen. Koulu on siitä(kin) kiva työpaikka, että joulut ja keväät alkaa juhlilla. Vuodesta puuttuis paljo, jos koulun juhlat jäisivät väliin. (Huomista joulujuhlaa ja aasin roolia odotellessa ;)
Mulla on myös synttärit joulukuussa ja varsinki lapsena oli kiva, ku ensi sai synttärilahjat ja oli synttärit - sitte päälle vielä joulu. Kuorossa unohtumattomia oli joulukonsertit, aivan omanlaisensa, jotenki mystinen tunnelma. Joulu on valon juhla ja joulun sanoma on valon sanoma. Silti jouluun liittyy mun mielestä myös jotain tummaa ja mystistä. Jotenki mollivoittoiset joululaulut on kuitenki niitä kaikkein kauneimpia ja rakkaimpia.
Jouluun latautuu aikuisenakin isoja odotuksia. Välillä joulut on ollu ihania, välillä tavanomaisia, välillä isoja pettymyksiä. Onneks on sitte aina seuraava joulu. Tärkeintä ja oikeastaan ainut edellytys joulutunnelmalle joulunakin on rakkaimmat lähellä.
Jotenki joulu on niin iso ja tärkeä asia, että ei oikein löydy sanoja (varsinkaa tässä vaiheessa lukukautta).
Jälleen kerran H-P Björkman osuu asian ytimeen:
Oon myös juhlaihminen. Koulu on siitä(kin) kiva työpaikka, että joulut ja keväät alkaa juhlilla. Vuodesta puuttuis paljo, jos koulun juhlat jäisivät väliin. (Huomista joulujuhlaa ja aasin roolia odotellessa ;)
Mulla on myös synttärit joulukuussa ja varsinki lapsena oli kiva, ku ensi sai synttärilahjat ja oli synttärit - sitte päälle vielä joulu. Kuorossa unohtumattomia oli joulukonsertit, aivan omanlaisensa, jotenki mystinen tunnelma. Joulu on valon juhla ja joulun sanoma on valon sanoma. Silti jouluun liittyy mun mielestä myös jotain tummaa ja mystistä. Jotenki mollivoittoiset joululaulut on kuitenki niitä kaikkein kauneimpia ja rakkaimpia.
Jouluun latautuu aikuisenakin isoja odotuksia. Välillä joulut on ollu ihania, välillä tavanomaisia, välillä isoja pettymyksiä. Onneks on sitte aina seuraava joulu. Tärkeintä ja oikeastaan ainut edellytys joulutunnelmalle joulunakin on rakkaimmat lähellä.
Jotenki joulu on niin iso ja tärkeä asia, että ei oikein löydy sanoja (varsinkaa tässä vaiheessa lukukautta).
Jälleen kerran H-P Björkman osuu asian ytimeen:
"Joulut, jotka seuraavat toisiaan,
elämämme, joka jatkuu läpi lumen ja jään.
Läheiset, joita kohti kurotamme,
kädet jotka hipaisevat toisiaan.
Ikiaikainen läsnäolo,
ikonin katse, vanha ja viisas,
kaiken nähnyt ihmisen mieli,
vielä uskoo ja toivoo Rakkauteen."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti